Kenjutsu
Kenjutsu - the art of sword fighting
Lajilla on pitkät perinteet japanilaisten sotureiden historiassa.
Kenjutsun peruskurssilla harjoitellaan miekankäsittelyn perusteita, lyöntejä ja torjuntoja, kaatoja sekä tehdään erillaisia harjoitteita parin kanssa. Kenjutsu kehittää liikkumista, kehonhallintaa, kamppailussa tarvittavaa etäisyyden tajua, sekä perinteisten budolajien tuntemusta.
Kenjutsu sopii kaikille, mutta erityisesti myös vanhemmille harrastajille, jotka haluavat astua budolajien maailmaan mutta kokevat muut lajit liian "repiviksi".
Alaikäraja kurssilla on 15-vuotta, yläikärajaa ei ole. Kenjutsua voi siis harrastaa koko perheen voimin!
KODEN ENSHIN RYU - a style by Shike Bertoletti
Kenjutsun tyylisuuntamme on KODEN ENSHIN RYU, joka Suomessa toimii Hokutoryu ju-jutsu -koulun alaisuudessa.
Lajia ohjaa Euroopassa italialainen 5.Shike Giacomo Spartaco Bertoletti. Suomessa ja pohjoismaissa pääohjaajana toimii Kai-Den Shihan Kimmo Tenhunen (7.Dan Hokutoryu jujutsu). Varkaudessa lajin pääohjaajana toimii Bushi Heikki Lappalainen 4.Yudansha (5.Dan Hokutoryu Jujutsu).
Kenjutsu on tällä hetkellä Suomen suurin täyskontaktimiekkailukoulu.
Japanilainen miekka (nihonto) on olennainen osa Japanin historiaa. Perinteisesti miekkaa pidettiin soturin sieluna, ja sillä uskottiin olevan jumalallisia voimia. Näistä syistä kenjutsu, miekkataistelun taito, on yksi arvostetuimmista
kamppailulajeista. Kenjutsu perustuu taistelukenttäkokemukseen ja yksittäisten
sotureiden kehittämiin käytäntöihin. Koulutetut korkeimman tason soturit kantoivat aina miekkaa, ja he opiskelivat ensisijaisesti kenjutsua, lisäksi mm. jujutsua, joka kuuluu nykyäänkin kenjutsun harjoitteluun.
Kenjutsu harjoittelu lyhyesti
Kaikilla on yllään gi, eli harjoituspuku (vrt. jujutsu,judo jne.) asuun kuuluvine vyöasteen mukaisine vöineen. Lisäksi ylemmillä vyöasteilla on yllään hakama.
Harjoitusvälineenä on henkilökohtainen bokuto + saya, eli puinen miekka tupella.
Iaitoa, harjoitusmiekkaa (ei terävää) käytetään esim. katojen (muodolliset liikesarajat) harjoittelussa. Katanaa (shinken), oikeaa miekkaa, käytetään leikkausharjoituksiin
(suemonogiri), joissa leikataan esim. bambua tai kaislamattoja.
Harjoitus alkaa lämmittelyillä
30 % harjoittelusta on perusharjoittelua, kuten perusasentoja, perusliikkumista, peruslyöntejä ja miekan käsittelyä.
40 % harjoituksesta on harjoittelua kumppanin kanssa, jossa korostuu mm. tekniikan, liikkeen ja etäisyyden merkitys. 30% harjoituksesta on kata-harjoittelua.
Joillakin harjoituskerroilla leikataan bambua (suemonogiri).
Lajissa on mahdollisuus myös kilpailla.